Kategoria: Pohdintaa

Negatiivisen palautteen antamisesta

Meillä on ollut pieni lumisaaga meneillään koko alkutalven, eli nyt jo kolmisen kuukautta. Osittain omistamani yritys ja työpaikkani on siis matkailukeskus, jonka pihassa paikallisbussit pysähtyvät muutaman kerran päivässä. Me tarjoamme busseille pysäköinnin ilmaiseksi sillä ehdolla, että he hoitavan pihan talvikunnossapidon niiden alueiden osalta, joita bussit käyttävät. Aiemmin tämä on toiminut hyvin, mutta tänä talvena lääni…

Read more Negatiivisen palautteen antamisesta

Nämä hemmetin aamut!

Terve vaan, tammikuu ja uusi vuosi. 2017 alkaa blogissani valituksella ja kitinällä, mutta alkakoon; kun ketuttaa, se täytyy saada ulos. Aamu-unisuus, yöpaidassa hilluminen ja yleinen vetelehtiminen eksyi perheemme rutiiniin tuossa joululomalla. Eikä siinä mitään pahaa ole, sitä vartenhan joululoma on. Mutta kuinka kertoa lapsille, että nyt on arki, nyt noustaan aikaisin, ei mitään televisioita, vaatetta…

Read more Nämä hemmetin aamut!

Onni on.

Onni on pienissä asioista, jotka tekevät elämästä suurta juhlaa. Tänään niitä olivat joulutee ja konvehdit hyvän kirjan ääressä, lautapeli lasten kanssa, ihmistaimien hersyvä nauru rattikelkan kyydissä. Ja pienet nappisilmät tuijottamassa leimuilevia revontulia taivalla sekä kaino pyyntö ”eihän mennä vielä sisälle? Tahdon katsoa vielä lisää revontulia.” Saunan lämpö hiipimässä selkää pitkin alas ja kirpsakan kylmät lumikiteet…

Read more Onni on.

Joululahjoista

Jokajouluinen pohdinta on joululahjojen sopiva määrä, hinta ja suuruus. Täytyykö ostaa uutta? Voiko antaa käytettyä? Pitääkö lapselle antaa (ainakin hetken verran) iloa tuottavia leluja vai voiko antaa vaatetta? Onko rahalahja tyhmä? Entä lahjakortti? Entä aineeton lahja – entä jos vastaanottaja ei riemastukaan laskuvarjohypystä? Lämmittääkö vuohi afrikkalaiselle perheelle ostettuna teiniä aidosti, vaikka hän kuinka olisi kiinnostunut…

Read more Joululahjoista

Joulumieli

Jos vertaillaan joulumielen tuojia, kauniisti maahan leijaileva lumisade on listani kärkipäässä. Jos taas mennään joulutunnelman killereihin, niin sotkuinen koti on numero yksi. Perässä tulee stressi, miehen reissutyöt – aktiiviset lapset -kombo ja kaamosväsymys. Koko kavalkaadi vie jouluhullunkin horrokseen, mitä jouluun valmistautumiseen tulee. Eräänä torstaina ihminen herää siihen, että lapset pomppaavat ylös aamuviideltä ja vaativat joulukalenteria.…

Read more Joulumieli

Hyggeä vai ei?

Eipä tiennyt suomalainen aiemmin hyggeilevänsä pukiessaan reikäiset pieruverkkarit ylleen lauantai-iltana sytytettyään ensin kynttilät ja kaadettuaan lasillisen viiniä itselleen. Sitä helposti ajattelee, että pakkohan siinä on jotain perää olla, tässä ilmiössä nimeltä hygge, kun viesti tulee maailman onnellisimmalta kansalta: tanskalaisilta. Hygge on yksinkertaisuudessaan sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi ja iloiseksi. Esimerkeiksi annetaan lukuhetki teekupposen äärellä lempituolissa…

Read more Hyggeä vai ei?

Lomailun jälkimainingeissa

Terveisiä talosta, jossa on kaksi flunssaista ja kuumeista lasta sekä siivousvimmainen äiti. Arvata voi, kuinka hyvin tämä yhdistelmä toimii. Äidillä olisi myös liuta töitä reippaan kolmen viikon lomailun jäljiltä, ja lapsilla kamala hinku päästä ulos leikkimään. Joskus maanantai on niin maanantai. Paitsi että lapset katsovat lastenohjelmia telkusta kiltisti vierekkäin ja minullakin on kivaa tässä kirjoittaessa.…

Read more Lomailun jälkimainingeissa

Ristiriitaisia tuntemuksia kulutuksesta

Olin Raahessa käymässä ja yhtenä missiona oli raivata vuokralla olevan talon autotallista tilaa vuokralaisille – autotallissa kun majailevat edelleen kaikki vanhat leluni, sekalainen kokoelma isäni hankkimia työkaluja sekä ylipäätään kaikenlaista roinaa ja sälää. Sinällään aivan käyttökelpoista, mutta vanhaa. Osa tavarasta oli niin vanhaa, että siitä ei ollut enää käyttökaluksi. Tieni vei siis peräkärryn kanssa kaatopaikalle.…

Read more Ristiriitaisia tuntemuksia kulutuksesta

Kolmenkympin kriisi… tai sitte ei?

Olen viime aikoina käynyt kovaa keskustelua itseni kanssa. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat olleet kuka minä olen? Mitä minä olen? Mitä minä haluan olla? Osaanko minä mitään? Mihin minä pystyn? Mihin olen menossa? Oma ikä on jotenkin kadonnut lasten synnyttyä; tuntuu, että ennen lapsia ikäni määritteli minut, nyt lasten iät määrittävät minut. Koko vuoden olen vastannut olevani…

Read more Kolmenkympin kriisi… tai sitte ei?

Kotimatematiikkaa

Otsikoksi tälle postaukselle kelpaisi myös sellainen uuden puhelimeni söpö pääkallohymiö, joka huokailee pieniä haamuja ulos. Se pikku haamuhuokaus nimittäin kuvaa tämänhetkistä olotilaani erittäin hyvin. Pää tuntuu jotenkin olevan aivan jumissa työasioiden kanssa. Yritän laskea tarjouksia asiakkaille, miettiä mitä voitaisiin tehdä tehokkaammin, mikä on minimihinta, millä voidaan toimittaa palveluja, ai liian kallis, no katsotaanpa, tuosta voidaan…

Read more Kotimatematiikkaa